I apologize in advance for the language and for a very different blog post. I don't think I've ever posted something like this here but I am just so angry that I had to write about it. This blog post is also in Finnish because i feel like i can get the message through a little better that way.
No niin. En yleensä tämäntyylisiä blogipostauksia tee, mutta nyt mun oli aivan pakko. Oon niin järkyttynyt. Olisin tehnyt tän eilen mutta ylppärivalmistelujen takia en töiden jälkeen ehtinyt, mutta asia on vielä niin tuoreesti mielessä niin enköhän mä nytkin saa asiasta hyvin kirjoitettua.
Ihmiset osaa olla hyvin itsekkäitä, ajattelemattomia ja turhia kriittisissä tilanteissa. Opin tän taas eilen kun olin töissä. Yhtäkkiä kun juttelin asiakkaan kanssa, nään ja kuulen kun asiakkaan takana, mun työpaikkaa vastapäätä olevissa ylöspäin menevissä liukuportaissa, kaatuu vanha mies. Mies kaatui ihan portaiden alapäädyssä ja kolautti päänsä metalliportaisiin niin kovasti, että loppu matkan hän meni portaita ylös jalat edellä, tajuttomana. Pää aukes ja portaita alas valui verta. Kukaan ei hetkeen liikahda tai tee MITÄÄN. Mä lähden ekana juoksee auttamaan miestä, vaikka silminnäkijöistä mulla oli pisin matka miehen luokse. Lähin juoksee portaita ylös miehen perässä ja yritin auttaa hänet pois liukuportaiden luota, koska paniikissa en tajunnut pysäyttää portaita vaan juoksin suoraan miehen luo, vaikka mulla lievä verikammo onkin. Pian ylös juoksee joku nainen, ja siinä me ollaan kahdestaan kaatuneen miehen luona joka makaa omassa veressään, sillä aikaa kun muut vaan tuijottaa rappusten alapäädyssä, tekemättä yhtikäs mitään. Olen töissä hyvin suositussa ostoskeskuksessa, jossa käy varmaan tuhansia ihmisiä päivittäin, ja tapahtumapaikalla oli varmaan parikymmentä ihmistä joista suurin osa oli aikuisia. Huusin ihmisille että soittaa ambulanssin ja jouduin pari kertaa huutaa ennen kuin joku vihdoinkin nappas puhelimen käteensä, ja silloin sinne kans onneksi juoksi pari miestä auttamaan. Mutta jotkut jäi vaan jonottaa mun työpaikan eteen oottaa kunnes tulisin takaisin, ja kun lopulta kassalle palasin siinä oli kunnon jono ihmisiä jotka ei mitenkään reagoineet tapahtumaan tai yrittäneet auttaa. Eikö kaikkien velvollisuus tälläisissä tilanteissa ole edes yrittää auttaa?? Tai eikö sen niin pitäisi olla...? Tietenkään kaikkien ei tarvitse apuun rynnätä, mutta jos ensimmäisenä auttamassa on 19-vuotias tyttö joka ei ollut edes lähimpänä tätä apua tarvitsevaa henkilöä, kyllä on jotain pahasti pielessä.
Raivostuttavinta tässä on se kun ennen kuin palasin kunnolla sit töihin, tulin hakemaan työpaikaltani vettä ja paperia ja silloin vanhempi nainen ohittaa ne rullaportaita tuijottavat jonossa seisovat ihmiset ja tulee kassalle ja pyytää multa maailman itsekkäimmällä ja ärsyttävimmällä äänensävyllä kahvia. Anteeks mutta MITÄ HELVETTIÄ. Katsoin naista hetken sellaisella "OLETKO TOSISSASI?!" katseella koska hän selvästi näki kun juoksin portaita alas nappaamaan vettä ja paperii ja aloin jo kiirehtiä takaisin sinne ylös. Mun kommentti sille takaisin ei varmaan ollut parasta asiakaspalvelua mutta en voi oikeesti uskoa miten tuollaisessa tilanteessa joku kehtaa olla noin itsekäs.
Raivostuttavinta tässä on se kun ennen kuin palasin kunnolla sit töihin, tulin hakemaan työpaikaltani vettä ja paperia ja silloin vanhempi nainen ohittaa ne rullaportaita tuijottavat jonossa seisovat ihmiset ja tulee kassalle ja pyytää multa maailman itsekkäimmällä ja ärsyttävimmällä äänensävyllä kahvia. Anteeks mutta MITÄ HELVETTIÄ. Katsoin naista hetken sellaisella "OLETKO TOSISSASI?!" katseella koska hän selvästi näki kun juoksin portaita alas nappaamaan vettä ja paperii ja aloin jo kiirehtiä takaisin sinne ylös. Mun kommentti sille takaisin ei varmaan ollut parasta asiakaspalvelua mutta en voi oikeesti uskoa miten tuollaisessa tilanteessa joku kehtaa olla noin itsekäs.
Ja ambulanssilla kesti yli 20 minuuttia päästä perille?! Ihmiset reagoi kyllä niin huonosti tuossa tilanteessa ja olen vaan järkyttynyt ja tulen varmaan vielä pitkän ajan päästäkin olemaan.
Ja mä vieläkin tärisen.
Mua alkaa vaan suututtaa lisää kun ajattelen tätä tapahtumaa joten voisin lopettaa postauksen näihin merkkeihin. En jaksa nyt kirjottaa tai keksiä tähän mitään iskevää opetusta, mutta jokainen joka luki tän voi varmaan itse sellaisen keksiä ja yrittää noudattaa sitä, koska toi oli ihan kamalaa. Kuvitelkaa jos te olisitte olleet tämän vanhan miehen tilalla. Tai jos joku teijän ystävistä olisi ollut tuossa tilanteessa. Toivoisin vaan että ihmiset edes hieman miettisivät miten toimia tälläsis tilanteissa, tai jos se on liikaa pyydetty niin miettimisen voi jättää kokonaan pois ja sentään yrittää toimia vaikka ei olisikaan mitään hajua mitä kuuluisi tehdä, kuten minä eilen tein. Mäkin olisin voinut varmasti paremmin ja fiksummin toimia, mutta ainakin mä yritin parhaani auttaa.
